Juon nescafen kapputsiinoa ja vannon, että tämä on viimeinen kahvikupponen tälle päivälle. Oon syönyt ja juonut tänään niin paljon, etten halua enää turhia kaloreita. Teetä voin lipittää loppuillan.

Olin viime yön äidin luona, ja oli mukavaa vaikka äiti tapansa mukaan päpättikin taas siitä ja tästä ja tuosta. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Eniten harmaita hiuksia äidin päähän aiheuttaa aina mun hiukset, jotka taas on päässeet takkuuntumaan ja pörrööntymään. Ostin kyllä tänään hyvää hoitoainetta että ehkä saan mun hiukset taas suoriksi, ja pian pääsen kampaajan tuoliinkin istumaan monen vuoden jälkeen.

Tein kanasalaattia, ja siitä tuli ihan syötävää vaikka currya humpsahtikin kanaan hitusen tarkoitettua enemmän. Äidin luona tuli syötyä nakkikeittoa. Painosta mulla ei taas vaihteeksi ole hajuakaan, mutta huomenaamulla käyn taas vaa'alla ja toivon, toivon toivon painon laskeneen edes hieman. Sen pitäisi kyllä periaatteessa laskea, kun olen joka päivä syönyt alle kulutuksen, mutta saa nähdä miten käytännössä käy.

Tässähän tää lauantai-ilta menee taas kotona kökkiessä, mutta mukavat, krapulattomat sunnuntai-aamut on tämän rauhallisen kökkimisen arvoisia.