Musta tuntuu tän painonpudotuksen kanssa siltä, että hei, mähän osaan tän homman. Osaan syödä tarpeeksi vähän, osaan hallita itseni. Tuntuu siltä että hallitsee edes jotain, on hyvä jossain. Ajattelee että hah, nyt olen ehkä lihava, mutta enpäs kauaa. Ensimmäisinä päivinä mulla oli nälkä koko ajan, mutta nyt sitä ei oikeastaan edes tunne, eikä tee mieli syödä mitään. Koulussa kävin vielä eilen syömässä, mutta en jatkossa.

Paino on pudonnut nopeasti lukuun 58. Toivon että ennen syyslomaa saan vielä muutaman kilon pois, niin voi sitten hyvillä mielin lähteä baariin. Ens viikon viikonloppuna olisin halunnut viedä entisen tyttöystäväni viimein myös baariin, kun siitä ollaan paljon puhuttu että pitäis mennä yhdessä, mutta plaaah, se ei halua tulla tänne ettei pilaa suhdetta nykyisen tyttöystävänsä kanssa. Ymmärrän kyllä, hölmö ideahan toi ehkä olikin, vaikka ollaankin sovittu että ollaan kavereita. Vai ollaankohan edes?

Tänään en mennyt kouluun. En vielä tiedä miten tämän päivän aion kuluttaa. Illalla tulee pikkuveli uuden autonsa kanssa ja käyttää mua apteekissa hakemassa unilääkkeet sekä ruokakaupassa, muuten varmaan olenkin koko viikonlopun vain kotona syömättä ja juomatta. Jospa maanantaina vaaka näyttäisi taas vielä pienempää lukua.